Feta-pinaattipasteijat

Ruokakolumnini julkaistu aiemmin Keskiviikko -lehdessä.


Pasteijat on ihanan nopea ja helppo valmistaa, mutta mikä siinä on, että niiden olemassaolon unohtaa aina. Viime kerralla olen tehnyt pasteijoita joskus kauan kauan sitten. Pasteijataikinan voi tehdä itse tai käyttää kaupan valmiita taikinoita. Nämä pasteijat valmistuivat kaupan lehtitaikinasta, joka on pelastanut  monta kertaa kiireen keskellä. Käyttämällä valmista taikinaa valmistuvat nämä pienet suolaiset herkut alle 30 minuutissa. Pasteijoiden täytteeksi sopii melkein mikä tahansa. Kasvistäytteistä fetajuuston ja pinaatin yhdistelmä on yksi suosikeistani. Kun mukaan laittaa ripauksen suolaa ja kuullottaa sipulia ja valkosipulia joukkoon, niin makua löytyy vähintään yhtä paljon kuin lihaversioista. Kokeile ihmeessä! :)

Feta-pinaattipasteijat

1 pkt (500 g) lehtitaikinaa
noin 100 g pinaattia (pakaste)
noin 100 g fetajuustoa
1/2 sipuli
1 valkosipulinkynsi
1 rkl oliiviöljyä
1 tl suolaa
voiteluun 1 kananmuna ja päälle seesaminsiemeniä

Ota lehtitaikinalevyt ja pinaatti pöydälle sulamaan. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynsi. Lisää pannulle tilkka oliiviöljyä ja paista pinaatteja ja sipuleja noin 5 minuuttia. Mausta suolalla. Leikkaa taikinalevyt puoliksi. Laita taikinaneliöiden keskelle teelusikallinen pinaattitäytettä ja murustele fetaa kevyesti päälle. Kostuta neliön sivut kevyesti vedellä ja taita ne kolmion muotoisiksi pasteijoiksi. Painele reunat vielä haarukalla. Voitele pasteijat lopuksi kananmunalla ja ripottele pinnalle seesaminsiemeniä. Paista 225 asteisessa uunissa noin 10-15 minuuttia tai niin kauan, kunnes pasteijat ovat kauniin ruskeita. 

5 x suosikit juuri nyt

Meinasin todeta, että syyskuu on mennyt kamalaa vauhtia.. Tajusin kuitenkin hyvin pian, että elellään jo lokakuuta pitkän matkaa. Sanotaan siis, että syksy on mennyt nopeasti ja olen kyllä nauttinut ruskasta ihan mielettömän paljon. Tekisi koko ajan mieli olla kuvailemassa.

Me ollaan vietetty rentoa viikonloppua ihan vaan kotona. Tänään käytiin satamamarkkinoilla ja illasta olisi tarkoitus käydä vähän salilla venyttelemässä ja tekemässä kevyt jumppa. Meillä on aina tapana ostaa markkinoilta savupaprikamaustetta. Muuten on vaan kiva kierrellä ja katsella. Sain ideaksi listailla syksyn lemppareitani, joten tässä tulee:


Syväpuhdistava kasvonaamio. Kasvojeni iho on reistaillut jo viime syksystä lähtien, josta kerroin enemmän tässä postauksessa. Välillä on vähän parempia aikoja ja sitten on niitä hetkiä, kun olen varaamassa aikaa ihotautilääkärille. Selkeästi kyseessä on jonkinlaista hormonaalista aknea, josta olen myös kärsinyt teini-iässä. Ajattelin hetken vielä seurailla tilannetta, mutta sitten kyllä aion hakea tähän apua, jos yhtään menee huonommaksi. Syväpuhdistavat kasvonaamiot ovat olleet ehdottomasti yksi iso pelastus, jota käytän 2-3 kertaa viikossa.

Hiuspinnit. Tuntuu, että mikään muu tällä hetkellä oleva trendi ei ole sytyttänyt näin paljon kuin hiuspinnit :D Helmipinni oli löytö Albanian markkinoilta ja leokuvioinen kampaamo Henniksestä. Käteviä, jos haluaa ainakin osan hiuksista kiinni!


Neulepaidat ja -takit. Syksyn parhautta ovat kaikki ihanan pehmeät ja lämpimät neulepaidat ja -takit. Tällä hetkellä vaatekaapistani löytyy jo melko mukava määrä suurimmaksi osaksi luonnonmateriaaleja olevia neuleita. Ei tee enää ollenkaan mieli ostella piikikkäitä akryylineuleita.


Koti ja oloasut. Jos rakastan neuleita, niin sitäkin enemmän tykkään viettää aikaa kotona. Kun päivän on ahertanut kouluhommien parissa ja vähän myös urheillut, niin iltaisin on parasta heittää rento oloasu päälle ja hypätä sohvan nurkkaan katsomaan televisiota. Kuvissa olevat kashmirhousut olivat viime vuonna syntymäpäivälahja itseltä itselleni. Vuoteen en olekaan muita housuja pitänyt kotona ollessani, joten ehdottomasti rahan arvoiset hah!


Tv-sarjat. En tiedä monta kertaa olen hehkuttanut tämän syksyn tv-ohjelmatarjontaa, mutta vielä kerran. Välillä iskee ihan valinnanvaikeus, jos useammalta kanavalta tulee samaan aikaan jotian kivaa katsottavaa. Ainakin Ensitreffit Alttarilla, TIS, Love Island, Vain Elämää ja Masterchef Australia saa täältä suunnalta ison peukun!

Mitkä ovat teidän lemppariasioita tällä hetkellä?

Parga - täydellinen paikka rentoutumiseen


Voi Parga minkä teit! Me molemmat tykästyttiin tähän pieneen sympaattiseen kylään suuresti. Tosin Parga oli isompi kuin kuvittelimme, mutta juuri sopivan kokoinen paikka meidän makuun. Täydellinen pariskunnille tai muuten vain rentoon lomailuun, vaikka kavereiden kesken.

Aiemminkin Kreikassa matkustaneena, osasimme odottaa herkullista ruokaa. Moussakaa, stifadoa, lammasta, mereneläviä, souvlakia ja kaikkia niitä ihania alkuruokia, joita tilattiin illallisella aina useampi kappale. Myös sää oli syyskuun alkupuolella  täydellinen ja aurinko helli meitä koko viikon ajan. Paikalliset olivat suurimmalta osin kohteliaita ja luonnossa oli vähemmän roskia kuin aiemmin. Kreikassa on vaan sitä jotain!



Kadut olivat täynnä kissoja, joista onneksi sekä turistit että paikalliset näyttivät pitävän huolta. Kyllä silti vähän sydäntä riipi..

Parga sijaitsee manner-Kreikassa, maan länsirannikolla. Kreikasta tulee ensimmäisenä mieleen sinivalkoiset talot, mutta Pargassa ne ovat harvassa. Siellä voit puolestaan huomata venetsialaisvaikutteita rakennuksissa. Paikassa on myös vähän saarimaista tunnelmaa, vaikka se onkin mantereella. Puhdas ja kirkas meri on mielettömän kaunis ja yksi suurimmista vetovoimista tässä reilu 2000 asukkaan kylässä!


Parhaimmat ravintolat: Perivoli, Romantica, Taverna Petros, Yannis ja Filippa.

Kreikkalainen ruoka on mielettömän hyvää. Melko yksinkertaista, mutta silti poikkeuksetta aina maukasta. Ensimmäisen illan moussaka ravintola Romanticassa oli yksi reissun parhaimmista ruoista. Samoin Filippan reilu 3e pita gyrokset - ah! 


Parga ei ole mikään shoppailijan paratiisi, mutta me tykättiin aina iltaisin kierrellä niissä muutamissa turistikaupoissa, joissa myytiin mm. vaatteita, nahkatuotteita, koruja ja käsitöitä. Ostin muutamia pieniä asioita, kuten yllä olevat nahkasandaalit alennuksesta ja hopeiset simpukkakorvakorut omien korvisten mennessä rikki.


Useampana iltana suunnattiin katsomaan mieletöntä auringonlaskua samalla nauttien jotain hyvää juotavaa.. Pääsisipä tähän hetkeen takaisin!


Pargassa hintataso oli huomattavasti korkeampi kuin Albaniassa, mutta kuitenkin ravintoloiden osalta oli edullisempaa kuin Suomessa. Monissa Kreikan kohteissa hinnat ovat kuulemma nousseet viime vuosina. Ravintoloissa alkuruoat pyörivät 3-10e paikkeilla ja pääruoat vaihtelivat noin 7-15e välillä. Puoli litraa talon viiniä oli 5-7e.

Aamupalatarpeet haettiin aina edellisenä iltana tai vasta aamulenkin yhteydessä. Otettiin usein valmiiksi täytetty patonki läheisestä leipomokahvilasta ja sen kaveriksi ostettiin tuoreita hedelmiä, mehua ja kreikkalaista jogurttia. Voisin ulkomailla aina syödä pelkkää vesimelonia hah :D


Me majoituttiin hotelli Elenassa, joka oli oikein mukava kolmen tähden hotelli. Huoneet olivat tilavat, vaikkakin vähän kuluneet, mutta meillä sattui hyvä tuuri, kun saatiin huone ylimmästä kerroksesta. Sieltä oli upeat näkymät merelle ja viereisille vuorille. Elenan sijainti oli muutenkin oikein passeli, sillä siitä oli lyhyt 10 minuutin kävelymatka "keskustaan" ja läheisimmälle rannalle. Itse asiassa kauppoja ja ravintoloita oli vielä lähempänä.


Pargan keskustassa on pari pientä rantaa, jotka olivat kuitenkin aika täynnä vielä näin syyskuussa. Muutamana päivänä käytiin pelkästään uimassa ja snorklailemassa, mutta muuten ei tehnyt mieli jäädä siihen ottamaan aurinkoa.

Yhtenä päivänä otettiin venetaksi Lichnoksen rannalle, jota oltiin käyty edellisenä päivänä ihastelemassa lenkillä ollessamme. Kävelymatka ei ollut mikään helpoin (järkyttävien mäkien ja vuorien takia :D) ja aikaa siihen meni varmaan yli tunti suuntaansa. Venetaksi menopaluineen maksoi 10e hengeltä ja niitä meni molempiin suuntiin ehkä noin 4-5 kertaa päivässä.

Lichnoksen ranta oli todella kaunis ja vaikka sielläkin oli aurinkotuoleja, niin ihmismassat olivat huomattavasti pienempiä kuin Pargan keskustassa. Sai siis olla ihan rauhassa. :) Otettiin aurinkotuolit päiväksi ja vuokrattiin tunniksi kajakki, joka maksoi 8 euroa. Melottiin lähellä olevaan luolaan, joka oli ehkä noin 20m syvä ja pari metriä korkea. Tämä oli niin siisti kokemus, sillä vesi oli mielettömän kirkasta eikä siellä ollut ketään muita.




Koska nähtiin ja tehtiin niin paljon Albaniassa, haluttiin Kreikassa keskittyä enemmän löhöilyyn. Alunperin meidän oli tarkoitus vuokrata täälläkin auto, mutta päätettiin jättää se seuraavaan kertaan. Useampi päivä meni altaalla lukien kirjaa ja yksi päivä Lichnoksen rannalla. Muuten snorklailtiin ja lenkkeiltiin, kierreltiin kauppoja ja syötiin sekä käytiin maisemajunalla Ali Pashan linnassa. Tämä pieni matka kesti pari tuntia ja maksoi kahdelta vajaa 20 euroa.

Reilu pari viikkoa reissussa teki todella hyvää ja kokonaisuudessaan matka oli ihana ja onnistunut. Nähtiin ja tehtiin paljon, mutta maltettiin myös rentoutua. Loppulomasta alkoikin jo tuntua siltä, että oltiin valmiita palaamaan Suomeen, joka on aina onnistuneen reissun merkki. :)


Opettelua uudenlaiseen elämään

Reissusta tultuamme olen alkanut totuttelemaan uudenlaiseen arkeen ja elämään. Tuntuu oudolta,  kun moni rutiineiksi muodostunut asia ei enää olekaan osa joka päiväistä elämää. Ennenhän mun elämä pyöri 70 % koiran ympärillä. Rakastin sitä. Rakastin sitä arkea ja meidän rutiineja enkä olisi ikinä vaihtanut pois sitä mistään hinnasta. En ole sellainen, joka hengailee kaupungilla päivät pitkät. Minun ei tarvitse nähdä joka päivä ystäviäni, sillä viihdyn niin hyvin myös omassa rauhassa. Käyn noin kolme kertaa viikossa kuntosalilla ja lenkkeilen päivittäin. Olen koittanut luoda uusia rutiineja ja tapoja sekä etsiä tiedostaen asioita, joista saisin edes osittain sellaista nautintoa kuin koiran kanssa puuhaillessa.

Tänään ajattelinkin kertoa, mitä kaikkea viimeiset viikot ovat pitäneet sisällään. Mihin oikein käytän aikani nykyään?


Tänä syksynä meillä alkoi kotitaloustieteen maisteriopinnot. Uskomatonta, että alle kahden vuoden kuluttua meidän pitäisi olla päteviä kotitalousopettajia! Meillä on tänä lukukautena paljon koulua, etenkin kontaktiopetusta, joten monet arkipäivät menevät ainakin osittain koulun penkillä. Ihan kiva asia, vaikka kaikista kursseista (kuten kvantitatiivinen tutkimus) en olekaan niin innoissani hah! 


Vaikka alussa sanoinkin, että viihdyn hyvin yksinään enkä todellakaan koe tarvetta nähdä ystäviäni jatkuvasti, niin olen silti yleensä noin kerran pari viikossa nähnyt heitä. Usein kahvittelun tai ulkoilun merkeissä, jolloin on samalla hyvä hetki vaihtaa kuulumisia puolin ja toisin. Ystävät ovat kyllä itselleni mielettömän tärkeitä! 


Jostain rutiineista en luovu, sillä edelleen tulee päivittäin käytyä lenkillä ja noin pari-kolme kertaa viikossa kuntosalilla. Urheilu on itselleni sellainen henkireikä, joka lähes aina nostattaa mielialaa ja parantaa sen hetken vireystilaa, vaikka ennen itse urheilusuoritusta ei siltä tuntuisikaan. Urheilen edelleen kuitenkin pitkälti oman fiiliksen mukaan. Jos tuntuu siltä, ettei jaksa, niin en kyllä pakota itseäni.


Kävin hemmottelemassa itseäni viime viikolla kampaajalla ja päätin samalla napsaista about 10cm latvoista. Suosittu long bob on myös itselleni sellainen malli, jossa viihdyn hirmu hyvin! Ihanan freesi olo, kun on huonot latvat leikattu ja sävyä kirkastettu ja viilennetty.


Omaan hyvinvointiin panostamista ei saa ikinä unohtaa. Kun voi henkisesti hyvin ja tasapainoisesti,  menee usein myös elämän muilla osa-alueilla paremmin. Onneksi koti on itselleni edelleen sellainen paikka, jossa voin rentoutua eikä minua ahdista olla täällä esimerkiksi iltoja yksin, kun Niklas on treeneissä. Iltaisin poltan kynttilöitä, käyn kuumassa suihkussa ja vedän yökkärin päälle, teen iltapalaa ja katselen sarjoja, joita pyörii tällä hetkellä ihanan paljon televisiossa!

Näiden ajatusten myötä ihanaa lokakuun kolmatta! <3

Löydä tyylisi - vinkkejä oman tyylin löytämiseen

Kaupallinen yhteistyö: Kauppakeskus Akselin kanssa.


Teini-iässä kokeilin kaikki mahdolliset eri tyylisuuntaukset. Yhtenä päivänä päälläni oli minihame ja piikkikorolliset nilkkurit (joilla oli muuten todella vaikea ja tuskaista kävellä), toisena päivänä olin sellainen rento lumilautailija ja joskus taas niin tavis kuin olla ja voi. Vihdoin ja viimein aloin löytää omaa tyyliäni joskus lukioikäisenä, vaikka silloinkin tein edelleen satunnaisesti vääriä heräteostoksia.

Näin lähes 25-vuotiaana voin sanoa löytäneeni oman tavan pukeutua. Pukeudun mielelläni klassisesti ja siististi, panostaen entistä enemmän kestäviin materiaaleihin. Vaikka nautin panostaa asuihin, tykkään myös pukeutua usein aika rennosti. En käytä enää juuri koskaan korollisia kenkiä, vaikka ne ovatkin todella kauniita ja saavat monet asut näyttämään viimeistellyiltä. En tykkää myöskään pukeutua päästä varpaisiin tiukkoihin vaatteisiin tai käyttää paljoa kirkkaita värejä. Pidän neutraaleista väreistä, joista vaatekaappini sisältö koostuu 90%:sti. Välillä on kiva piristää asua jollakin väripilkulla, joista lemppareitani ovat punaisen eri sävyt. Neutraaleja värejä ja klassisia vaatekappaleita on kuitenkin helppo yhdistellä vuodesta toiseen melkein minkä tahansa kanssa!

Etsiessämme Niklaksen kanssa Kauppakeskus Akselin liikkeistä tyyliimme sopivia vaatteita ja asusteita kiinnitimme ensisijaisesti huomiota vaatteiden materiaaleihin ja väreihin. Nykyään sitä kiinnittää huomiota ainoastaan sellaisiin vaatteisiin, joita tietää käyttävänsä vielä vuosienkin päästä.

syyspukeutuminen

Superdryn pehmeä puuvillainen t-paita // Brand Gallery


klassinen asu

Musta Adidaksen reppu // Top SportMerinovillapipo & sinivalkoraitainen puuvillapaita // Dressmann



Me ollaan Niklaksen kanssa monessa asiassa yllättävän samanlaisia ja yksi sellainen asia on pukeutuminen. Rakastetaan nimittäin rentoja ja mukavia vaatteita yli kaiken. Meidät voi bongata kaupingilta ja koulusta kollarit jalassa ja huppari päällä. Välillä on kuitenkin kiva panostaa ja pukeutua vähän siistimmin. Ja tällä tarkoitan nimenomaan sitä, että vaihdetaan treenihousut farkkuihin, puetaan tuulitakin sijaan nahkatakki ja käytetään lenkkareiden sijaan nahkakenkiä. Tosin tyylikäs voi olla myös vaikka juuri niissä treenivaatteissa! 

superdry

Puuvillainen Superdryn pitkähihainen // Brand GalleryAdidaksen kollarit // Top Sport




peikonlehti

Vesiheinäruukku, musta peltipurkki ja tuikkukuppi // Clas Ohlson

Myös kodin sisustuksessa suosin samoja asioita kuin pukeutumisessa. Panostan entistä enemmän laatuun ja pitkäikäisyyteen. En juurikaan tee heräteostoksia ja pohdin isompia hankintoja hetken ennen ostopäätöstä. Käyttäessä huonekaluissa klassisia värejä ja muotoja, on sisustustakin helppo vaihdella esimerkiksi vuodenaikojen mukaan eri värisillä tekstiileillä. Meiltä löytyy kotonta paljon beigeä, mustaa ja valkoista, mutta myös ripauksena siellä täällä on vihreää, vanhaa roosaa ja harmaata.

tuikkukuppi

Oma tyyli löytyy vain ja ainoastaan kokeilemalla. Itse hyödynnän paljon Pinterestiä, josta löytyy inspiraatiota pukeutumisesta, sisustukseen ja ruoanlaittoon. Kaikista tärkeintä on kuitenkin se, että tunnet olosi mukavaksi ja itsevarmaksi vaatteissasi ja viihdyt kotonasi.

Miten sinä kuvailisit omaa tyyliäsi? :)

Maukas lihapata

Ruokakolumnini julkaistu aiemmin Keskiviikko -lehdessä.



Erilaiset pataruoat kuuluvat syksyyn ja talveen. Ne lämmittävät mukavasti viileinä syysiltoina. Lihapata on yksinkertaista valmistaa, mutta se vaatii aikaa, jotta lopputuloksesta tulee murea ja maukas. Pienen esivalmistelun jälkeen ruoka valmistuu kätevästi itsekseen uunissa ja sillä aikaa voi hoitaa kodin muita askareita.

Valitse lihaksi possua, nautaa, hirveä, broileria, lammasta tai poroa. Vältä rasvattomia lihoja, jolloin voit myös jättää kalleimmat lihat kauppaan. Kasvikset voi valita kauden ja saatavuuden mukaan. Eri sipulit ja sienet, bataatti, kesäkurpitsa, porkkana, paprika – voit itse päättää, mitä kasviksia haluat lisätä ja minkä verran. :)


Maukas lihapata

 700 g esim. karjalanpaistilihaa
nokare voita
noin 6-7 dl vettä
2 dl ruokakermaa
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
1-2 porkkanaa
paprika
pieniä herkkusieniä
tuoretta timjamia
noin 1-1,5 tl suolaa
5-6 kokonaista mustapippuria

Ota liha huoneenlämpöön noin 30 minuuttia ennen valmistusta. Kuori ja pilko kasvikset pieneksi. Ruskista lihat kuumassa padassa voissa. Lisää suolaa ja kokonaisia mustapippureita. Sekoita kasvikset, muutama timjamin oksa ja vettä niin, että lihat ja kasvikset peittyvät juuri. Laita pata 200 asteiseen uuniin noin 1,5-2 tunniksi. Lisää lopussa ruokakerma ja kuumenna vielä hetki. Koristele timjamilla ja tarjoile esimerkiksi keitettyjen perunoiden tai perunamuussin kanssa.

 Makoisia herkutteluhetkiä! :)

Albanian Durres ja Saranda - menisinkö uudestaan?


Ensimmäinen matkapostaus luettavissa täältä.

Durres on suuri satamakaupunki, joka sijaitsee noin 30km päässä Albanian pääkaupungista Tiranasta. Tarkemmin ottaen me lomailtiin Durresin rivieralla, joka on tunnettu useiden kilometrien mittaisesta hiekkarannastaan. Se on siis mukava ja helppo rantalomakohde, josta on matkaa itse Durresin keskustaan reilu 5km. Itse Durresin keskustassa voi aistia enemmän aitoa paikallisten elämää, vaikka toki sielläkin on jonkun verran hotelleja ja sen myötä turisteja. Suurin osa turisteista oli muuten Albanian viereisesti maista eli ei niinkään pohjoismaalaisia. Mikään kaunis kaupunki Durres ei kuitenkaan ole eikä siellä ole juuri mitään nähtävää.



Durres oli hintatasoltaan vielä edullisempi kuin etelässä sijaitseva Saranda. Ravintoloita ja kahviloita oli runsaasti sekä rivieralla että keskustassa. Meidän suosikkiravintoloita oli mm. Hemingway ja Luli. Todella monesta paikkaa sai myös erinomaisia pizzoja ja kelpo pastoja. Merenelävä oli myös aina varma valinta, ja sitä tulikin syötyä melkein joka päivä! 

Albaniassa rahayksikkönä on lek, ja vaikka eurot käyvät monessa paikkaa, löytyy rahanvaihtopisteitä runsaasti. Paikallisten suosimista ravintoloista ruokaa sai eurolla parilla, mutta hienoissa ravintoloissakaan ei ollut kallista. Melkein kaikki pastat, pizzat, perusmerenelävä, salaatit ym. "tavalliset" ruoat olivat aina noin 5e molemmin puolin.



DUKA WINERY, DURRES

Meidän päivämme koostuivat Durresissa lähinnä rannalla tai altaalla makoilusta, joiden väliin mahtui myös syömistä ja juomista. Durresin alueella oli todella vaikeaa vuokrata mitään ajoneuvoa eikä lähellä ollut oikein mitään nähtävää. Matkaopas ei myöskään osannut auttaa, koska he eivät suositteleet sitä liikennekulttuurin takia. Mielestämme liikenne oli kuitenkin samanlaista kuin esim. Kreikassa, joten se ei olisi meitä pelottanut. Loppulomasta selvisi, että keskustassa sijaitsevasta Hertzistä olisi saanut auton noin 40e/päivä. 

Löysimme TripAdvisorista vinkin viinitila Duka Winerysta, joten kysyimme hotellilta yhtä pariskuntaa mukaamme, jotta saimme jaettua taksin hinnan heidän kanssaan. Saimme tingittyä hotellilta menopaluuhinnaksi 50e. Itse matkaan meni reilu puoli tuntia.



Duka Winery oli Albanian reissumme yksi kohokohdista. Viinitour maksoi 12e henkilöltä. Ensin meille kerrottiin viinin teosta ja pääsimme vähän kiertelemään viljelmillä. Sen jälkeen siirryimme alas lammen rantaan maistelemaan kolmea eri punaviiniä ja rakia. Hintaan kuului myös herkullinen tapaslautanen. Istuttiin siinä useampi tunti nauttien viinistä, jutellen ja ihaillen upeita maisemia. Paikalla oli vain kourallinen muita turisteja, joten saatiin olla ihan rauhassa, mikä oli myös todella kiva. Iso suositus paikalle, jos tykkää yhtään viinistä!


TIRANA

Vietimme yhden päivän pääkaupungissa Tiranassa, jonne menimme edullisesti (olisko ollut 1-2e) bussilla, jotka lähtivät Durresin keskustasta. Matka taittui vajaassa tunnissa, mutta se oli todella tuskainen. Kuten aiemmassa matkapostauksessa kerroinkin, niin Albaniassa bussit eivät liiku ennen kuin ne on ovat täynnä. Huh, tulee hiki ja pahaolo, kun edes muistelee sitä hetkeä kuumassa ja ahtaassa minibussissa :D 

Koska bussimatka sai jo aikaan pienen ärsytyksen, niin koko kaupunki tuntui ärsyttävän alusta lähtien. En ymmärrä, miksi bussiasema oli niin kaukana keskustasta. Otettiin sitten puolessa välin matkaa bussi, jotta päästiin edes vähän lähemmäksi keskustaa. Tosin vaikka kierreltiin kaupunkia rauhassa ja käytiin lounaalla, niin silti se ei sytyttänyt. Ei sitten yhtään. 




Suosittelisinko sitten Durresia tai voisinko mennä sinne uudelleen? Mielestäni viikon reissu oli ihan maksimi, vaikka alueella olikin runsaasti ravintoloita ja ranta oli ihan lähellä. Alueella oli kuitenkin valtavasti turisteja eikä varsinaisesti mitään nähtävää. Jos etsii kohdetta, jossa on halpaa ja haluaa vain lähinnä maata auringossa, niin miksei. Mitään suurta kaipuuta Durres ei kuitenkaan jättänyt kummankaan kohdalle, mutta on kiva että se on nyt nähty. :)


SARANDA

Viikon jälkeen matkamme jatkui omatoimisesti Durresista Sarandaan. Mietimme pitkään parasta vaihtoehtoa taittaa tämä vajaa 300km matka. Bussimatka olisi halpa, mutta tulisi kestämään noin 6-7 tuntia ja taksi olisi reilu 100e. Niklas löysi edellisenä iltana jonkun yksityisen kuljetuspalvelun, jonka hinta oli reilu 40e/henkilö. Matka taittui nopeasti kahden muun turistin kanssa parilla lyhyellä pysähdyksellä vajaassa 5 tunnissa. Vaikka matka ei ollut tuota pidempi, niin se ettei maassa ole juurikaan rakennettu tunneleita tarkoitti sitä, että piti aina ajaa vuoren huipulle mukavia kiemurateitä pitkin. :D Yhden kerran meidän piti pysähtyä, koska olin varma että oksennan - onneksi vasta ihan loppumatkasta hah! 


Eteläosassa sijaitseva Saranda on Albanian suosituin lomakohde. Se sijaitsee todella lähellä Kreikan saarta Korfua, jossa sijaitsee myös lähin lentokenttä. Kuvittelimme Sarandan olevan oikeasti pieni kaupunki, mutta se yllätti kuitenkin koonsa puolesta. Onneksi olimme varanneet hotellin sataman vierestä, sillä siellä oli huomattavasti vähemmän turisteja kuin toisella puolella kaupunkia. 

Sarandassa merivesi oli jo paljon kirkkaampaa ja rannat olivat pikkukiveä, joista itse pidän enemmän. Hotellimme edustalla oli julkinen ranta, jossa kävimme yhtenä iltana uimassa ja vähän snorklailemassa. Koska emme olleet Sarandassa kuin kaksi yötä, olivat päivämme muuten täynnä ohjelmaa, sillä halusimme ottaa kaupungista ja sen lähellä olevista nähtävyyksistä kaiken ilon irti. :)


Hotellivinkki Sarandasta, jos kelpaa ok tasoinen majapaikka: hotelli Cakalli.

BLUE EYE, KSAMIL, BUTRINT

Sarandassa autonvuokraus oli huomattavasti helpompaa ja vuokraamoita oli useampia. Otimme  meidän ainoana kokonaisena päivänä auton jostain hotellimme viereisestä vuokraamosta. Halvimmat autot taisivat olla vajaa 20e, mutta me haluttiin sellainen kaksipaikkainen avoauto, joka oli 40e. Haluttiin vähän fiilistellä hah! Bensan hinta on tosiaan saman hintaista ellei jopa kallimpaa kuin Suomessa. Tiet ovat pääosin ihan hyvässä kunnossa ja ajokulttuuri ei läheskään niin hullua kuin monet väittävät.



Meidän ensimmäinen must see nähtävyys oli Blue Eye -lähde. Alueelle on parin euron sisäänpääsymaksu ja autolla pääsee melko lähelle sitä. Täällä tiet olivat kuitenkin todella huonossa kunnossa ja sai kyllä pelätä, ettei auton pohja osu isojen monttujen kohdalla kiviin :D 

Blue Eye oli todella upea ja vesi oli uskomattoman kirkasta. Ympärillä oleva metsikkö oli myös todella kaunis. Harmi, että ihmisiä riitti aamusta asti, joten oikeastaan missään ei saanut olla rauhassa. Jätettiin myös uiminen väliin ja tyydyttiin vain kahlailemaan jääkylmässä joessa.



Blue Eyesta suunnattiin Ksamiliin lounaalle ja siitä Butrintiin, joka on yksi Unescon perintökohteista. Butrint toimi 500-luvulla eaa. kreikkalaisena kaupunkina ja myöhemmin roomalaisena siirtokuntana. Alue yllätti meidät koonsa puolesta ja saatiinkin täällä kulumaan pari tuntia. Sisäänpääsymaksu oli jotain 5-7e. Onneksi Butrintissa sai kuljeskella rauhassa ja ihailla kaikkia niitä upeita raunioita. Todella mielenkiintoinen paikka!

Butrintista jatkettiin matkaa takaisin Sarandaan. Pysähdyttiin uimaan Ksamilissa, jonka rannat tuntuivat olevan edelleen myöhään iltapäivästä todella täynnä. Muuten todella kaunis ja sympaattinen pieni kylä! Ennen auton palauttamista käytiin myös ihailemassa maisemia Lëkurësin linnassa, joka rakennettiin joskus 1500-luvulla. Oikeastaan mitään muuta nähtävää siellä ei ollut kuin todella kauniit maisemat merelle ja kaupunkiin.


Olin alkuun sitä mieltä, että Saranda oli enemmän meidän mieleen kuin Durres, mutta nyt en enää osaa sanoa. En usko, että oltaisiin täälläkään viihdetty viikkoa kauemmin, vaikka toisaalta parin päivän jälkeen oltiin jo valmiita siirtymään Kreikan puolelle. Jos oltaisiin oltu pidempään, olisin halunnut käydä päiväreissulla Korfulla, johon tehdään päivittäin matkoja Sarandasta. Korfu sai kuitenkin jäädä odottamaan, sillä meillä oli seuraavaksi jo kova kiire Pargaan. Siitä lisää seuraavassa matkapostauksessa ;)